Rovaniemellä leikataan

Leikkauksia koulutukseen

Rovaniemen vappu alkaa synkissä merkeissä. Hallituksen säälimätön säästöohjelma saa Rovaniemen koulutusyhtymän vapisemaan. Luvassa vappuviikolla alkavat yt-neuvottelut. Lapin Kansa (23.4.2014) uutisoi, että koulutusytymä (Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin urheiluopisto) vähennykset voivat koskea jopa 80 henkilötyötä vuodessa. Irtisanomisilta on lähes mahdotonta välttyä. Pelkät irtisanomiset eivät riitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauspäätökset vievät Rovaniemeltä 350 aloituspaikkaa. Miljoonien säästöt edessä. Tässä taas osoitus, kuinka kohtalokasta ja lyhytnäköistä politiikkaa hallitus on tehnyt! Kehitykseltä viedään kaikki pohja. 

Jokapäiväinen leipämme

Huonotuutiset eivät lopu tähän. Markkinoita dominoiva leipomojätti Vaasan Rovaniemen leipomo uhataan lopettaa. Kokonaan. Se tietäisi 56 työntekijän lopputilejä. Tämänkokoisessa kaupungissa 56 työntekijän uudelleen työllistäminen ei ole helpoimpia haasteita. Varsinkaan, kun töitä ei yksinkertaisesti ole! 

Vaasan leipomo syyttää leipomon lopettamisesta kuluttajia. He väittävät, että kuluttajien muuttuvat tottumukset syövät kannattavuuden. Yhä suurempi osa ihmisistä ostaa leipänsä kaupan paistopisteiltä. Lämmin leipä siis maistuu ihmisille. K-Supermarketin paistopisteen leivänmyynti kattaa 14% kaupan leivänmyynnistä (Lapin Kansa 25.4.2014). Trendi on nouseva. Näin suomalaiset kauppaketjut vahvistavat monopoliasemaansa, vieden tulon paikallisilta leipomoilta. Paistopisteillä paistettu leipä ei ole lähelläkään kotimaista tuotantoa! Leivät tuodaan milloin mistäkin esimerkiksi Virosta tai Ranskasta. Kotimaisuus vastaan leivän lämpimyys ostohetkellä. Leivän lämpötila vie voiton. Tukekaa kotimaista maataloutta ja leipomoteollisuutta! Lämmittäkää sämpylänne ennen tarjoilua vaikka mikrossa . 

Joka tapauksessa toivotan hyvää vappua, sillä edellytyksellä, että vapun todellinen sanoma ei huku serpentiineihin tai ylioppilaslakkeihin. Vappu on työväen juhla! 

Eetu Ahola, Rovaniemen Vasemmistonuoret

vuosikokouskannanotto - Lappi tarvitsee nykyiset sote-alueensa!

 Lapin vasemmistonuoret vaatii, että maakunnan kaksi sairaanhoitopiiriä säilytetään ja että kunnat saavat vastata perusterveydenhuollosta nykyisellä mallilla. Terveydenhuollon palveluiden keskittäminen ja toimipisteiden vähentäminen sotii Lapin vasemmistonuorten mukaan ihmisarvoa vastaan. Etenkin pienet kunnat tarvitsevat välimatkojen vuoksi olemassa olevat terveysasemansa.

Sote-uudistuksen mukaan erikoissairaanhoidon palveluita saavat järjestää vähintään 50 000 asukkaan kunnat ja perusterveydenhuollon palveluita taas 20 000 asukkaan kunnat. Nykyisellään se tarkoittaisi sitä, että vain Rovaniemellä olisi keskussairaala ja terveyskeskukset Kemissä ja Torniossa.

–Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on linjannut, ettei Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä voida jatkaa ilman Meri-Lapin alueen kuntaliitoksia eikä Lappia voida jättää kuntaliitosselvitysten ulkopuolelle, Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Ömankertoo.

–Lappiin tarvitaan useampi kuin yksi sote-alue jo siksi, että Lapin sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito kuormittuisi lisää koko Meri-Lapin väestöllä ja hoidonsaanti pitkittyisi entisestään. Kuntaliitosten myötä myös peruspalvelut joudutaan viemään kauemmas paikallisilta, Öman perustelee.

Pitkät etäisyydet jo nyt

Lapin vasemmistonuoret huomauttaa, että sote-uudistuksen yhteydessä kaavailtu vastuukuntamalli pakottaa toteutuessaan pienet kunnat yhdistymään ja keskittämään perusterveydenhuollon järjestämisen suurimmalle paikkakunnalle.

–Tämä johtaa pienten terveysasemien lakkauttamiseen ja perusterveydenhuollon palveluiden karkaamiseen hälyttävän pitkien etäisyyksien taakse, puheenjohtaja Jussi Öman huomauttaa.

Pitkät välimatkat ovat tuttuja varsinkin Lapin sairaanhoitopiirin asiakkaille. Koska syrjäseuduilla julkista liikennettä ei ole ja välimatkat ovat pitkät, joudutaan myös perusterveydenhuollon palveluiden perässä ajamaan pitkiä automatkoja.

–Esimerkiksi Puljun kylästä Kittilän terveyskeskukseen lääkereseptejä uusimaan kertyy matkaa 75 kilometriä, Öman kertoo.

–Utsjoelta Rovaniemelle synnyttämään tulee matkaa 450 kilometriä, muistuttaa Anni Ahlakorpi, Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja ja Lapin piirin hallituksen jäsen.

Lapin vasemmistonuoret vaatii terveydenhuollon palvelurakenteeseen suunnitelluista leikkauksista luopumista. Hallitus on linjannut, että vanhustenhoidon laitospaikkoja tulee vähentää ja ennaltaehkäisevää hoitotyötä, kuten kotisairaanhoidon resursseja lisätä.

–Kotisairaanhoidon resurssien lisääminen tukee asiakkaiden omatoimisuutta ja kotona selviytymistä, muttei vähennä jo olemassa olevaa tarvetta vuodeosastopaikoille, Lapin vasemmistonuoret huomauttaa kannanotossaan.

Öman jatkaa puheenjohtajana

Viikonloppuna Kolarissa kokoontunut Lapin vasemmistonuorten vuosikokous valitsi puheenjohtajana jatkamaan rovaniemeläisen Jussi Ömanin ja varapuheenjohtajana Jesse Korhosen.

Hallitukseen valittiin Anni Ahlakorpi, Santeri Ahola, Ville Luotola, Aino Sirén, Salla Aalto ja Tiitu Sulkko.

Metsähallitusta ei tule yhtiöittää!

Suurin osa suomalaisista kertoo, että luonto on tärkeä osa heidän elämäänsä. Monet kertovat saavansa positiivisia kokemuksia ja uutta energiaa arkeensa liikkuessaan ulkona. Toiset nauttivat puolen tunnin iltakävelyistä lähimmässä metsässä, kun taas toisten on päästävä viikon vaellukselle pakoon kaupunkia. Metsien osuus kattaa valtavat 71% maamme pinta-alasta, josta n. kolmasosa on valtion omistuksessa.  Valtion metsää hallinnoi valtion liikelaitoskonserni Metsähallitus.

Metsähallitus tuottaa helposti saavutettavia luontopalveluita, kuten hoidettuja retkeilyreittejä autiokämppineen ja pitkospuineen. Kaikki Suomen 37 kansallispuistoa ovat sen vastuulla ja niissä vierailee vuosittain vajaa kaksi miljoonaa kävijää. On selvää, että luonnonsuojelulle ja retkeilylle on turvattava siivu julkisesta sektorista. Kysynnästä ei ole uupeloa.

Lemmenjoen kansallispuisto (Inari, Kittilä) on Suomen suurin kansallispuisto.

 

Maa- ja metsätalousministeriö kaavailee Metsähallituksen tai osan sen toimialojen, kuten metsätaloustoiminnan yhtiöittämistä. Tämä voi johtaa yksityistämisiin ja sellaisenaankin se kaventaa demokratiaa metsien hallintaa koskevasta päätöksenteosta. Suurin osa valtion metsien alasta sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Nykyisinkin eduskunnassa on epäsuhtaa näiden alueiden edustajamäärissä. Yksityistämisen kautta sekin vähä katoaa olemattomiin.

Toinen ongelma on valtionjohdon painostus lisätä puun myyntiä valtion maiden metsistä. Tilanne aiheuttaa ristiriitoja luonnonmukaisten elinkeinojen harjoittamisen sekä luonnonsuojelun kanssa. Esimerkiksi Inarissa Nellimin alueiden hakkuut ovat suututtaneet niin poromiehet kuin Greenpeacenkin. Useat hakkuualueiden metsät ovat lähes luonnontilaisia ja soveltuvat täten huonosti talouskäyttöön. Eduskunta määrää metsähallituksen jättihakkuisiin johtavia tuloutusvaatimuksia täysin kohtuuttomiksi tasapainottaakseen  valtion budjettia, ja toisaalta halutaa vastata markkinoiden kysyntään, koska yksityiset metsänomistajat eivät enää lyö tarpeeksi rasvaa koneistoon. Valtion budjetti tulisi saada tasapainoon muilla keinoin, kuin avohakkuilla.

Yksityisomisteisia metsiä valjastetaan talouskäyttöön yhä vähemmän. Metsät ovatkin taloudellisesta näkökulmasta menettämässä merkitystään rivikansalaisten keskuudessa ja metsänomistajista iso siivu on kaupunkilaistunut. Toisaalta yhä useampi näkee metsänsä porttina metsästyksen, kalastuksen, marjastamisen ym. luonnossaliikkumisen kaltaisille harrastusmahdollisuuksille. 

Poliitikkojen tuleekin ymmärtää, että oman metsän hyödyntäminen virkistyskäyttöön on ihmisoikeus, eikä valtion metsien hoitoa tule asettaa ristiriitaiseen tilaan yksityismetsien käyttöaiheiden vuoksi. Olen myös erittäin huolissani suomalaisten urbanisoitumisesta. Jos metsänomistajien kiinnostus metsätöihin laskee entisestään, on kotimainen metsätalous kovassa kriisissä. Todellisiin ongelmiin ei siis yhtiömuodon muuttamistoimilla puututa, vaan pikemminkin päinvastoin kestävä metsätalous, neuvonta ja luontopalvelut rakentuvat vahvan julkisen sektorin varaan. 

-Jussi Öman                     

Lapin Vasemmistonuoret leirillä: asuntopolitiikka, syrjäseudut, metsätalous

Lapin vasemmistonuoret järjestivät 13.-15.12 leiriviikonlopun Rovaniemen Hirvikarissa. Viikonloppu mentiin toverillisissa tunnelmissa vaihtelevan ohjelman siivittämänä syrjäseututeemalla. Perjantaina ohjelmaa aloiteltiin vapaamielisesti pikkujoulutunnelmissa ja sauna lämpesi tietysti leirin jokaisena päivänä.

Lauantain ohjelma painottui järjestön koulutuksiin. Etelän vahvistuksista leirillä vieraili Vasemmistonuorten pääsihteeri Mai Kivelä esitellessään Vanun uuden asuntopoliittisen kamppanian. Kamppanian sanoma kuuluu lyhyesti: Kämppä on kansalaisen perusoikeus, johon jokaisella tulee olla mahdollisuus. Esimerkiksi Rovaniemellä on opiskelijakaupunkina kova kysyntä edullisista vuokrayksiöistä. Sen sijaan suuremmista vuokra-asunnoista ei ole uupeloa. Lapin kunnista myös mm. Sodankylässä kärsitään asuntopulasta. Kaivostoiminta on herättänyt kunnan väestönkasvun nousuun ja työntekijöille ei ole asunnon rakentamisen sijaan useinkaan muita vaihtoehtoja. Vasemmistonuoret vaatii lisää julkista vuokra-asuntotuotantoa.

Eduskunnan terveiset nuorisoliittolaisleirille toi Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi. Poliittista keskustelua käytiin mm. metsätalouspolitiikasta. Lapin Vasemmistonuoret on huolissaan puheista yhtiöittää metsähallitus. Valtionfirman yhtiöittäminen olisi askel kohti keskittämistä ja näin ollen leikkauksia. Suomalaisilla on kansainvälisellä mittapuulla erityinen asema luonnossa liikkumiseen ja ainutlaatuisiin eräkokemuksiin kuten kansallispuistoissa kulkemiseen ja yöpymiseen ilmaisissa autiotuvissa. Näistä palveluista haluamme pitää kiinni.

Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman esitteli samana iltana myös Lavanun syrjäseutupoliittisen kamppanian. Kamppanian pääkohdista erityisesti SOTE-uudistus ja opiskelijapaikkaleikkaukset herättivät laajaa keskustelua. Lapin Vasemmistonuoret jatkaa kamppailuaan syrjäseutujen asuttuna pitämiseksi. 

Syrjäseutukamppanian asiakirjana toimiva Vapaa Pohjola-manifesti löytyy täältä.

Salla, keskellä ei mitään

Sallan kunta on monella tapaa hyvä esimerkki lappilaisesta harvaanasutusta kunnasta, jossa on kuitenkin hyvä henki ja tahto ajaa asioita eteenpäin. Vajaan neljäntuhannen asukkaan kunta tekee valtavasti töitä saadakseen rautatien Venäjälle ja tätä kautta Jäämerelle, luodakseen näin ollen entistä paremmat puitteet ylläpitää kunta itsenäisenä, vahvana toimijana Itä-Lapissa. Kunta on myös tänä vuonna investoinut metsään sekä tehnyt päätökset uusista matkailupalveluista. Tulevaisuuteen on kova usko.

Sallalla on kuitenkin ongelma. Ongelman nimi on kyläkoulut. Sallan kunta on erittäin laaja alue. Lähes 6000 neliökilometrin alueelle mahtuu kuitenkin ensi lukuvuonna enää vain yksi peruskoulu ja se on suurempi ongelma kuin luvut edes antavat olettaa. Kyse ei ole pelkästään siitä, että nyt lakkautuspäätöksellä jyrättiin kolme kyläkoulua, Kursun, Kelloselän ja Hautajärven koulut, vaan siitä miten Sallan kunta suhtautuu keskustaajaman ulkopuolisiin seutuihin. 

Unohtamatta päätöksistä johtuvia järjettömän pitkiä koulumatkoja pienille oppilaille, on kyse myös syrjäseutujen arvostuksesta kunnallisessa päätöksenteossa. Mikäli Sallan kunnanvaltuusto ei anna arvostusta hiukan kalliimmille kyläkouluille kunnan alueella, kuinka se voi odottaa, että eduskunta antaa arvostuksen kaukaisessa Itä-Lapissa sijaitsevalle Sallan kunnalle?

Mikäli me haluamme saada etelän vallanpitäjien arvostuksen kaukaiselle Lapille, on meidän opittava eurojen lisäksi arvostamaan meidän erilaista asemaamme tässä maassa. Pohjoisen oppilaat tuskin tulevat koskaan kulkemaan raitiovaunulla suurkouluun, mutta silti meidän on arvostettava koulutuksemme korkealle ja annettava sen avulla mahdollisuus myös syrjäkylille elää. Laaja peruskouluverkko on meille tulevaisuuden tae. Kouluja tarvitaan myös keskelle ei mitään, aivan kuten Sallan kuntaakin.

Ville Luotola

Lapin Vasemmistonuoret

Rovaniemen Vasemmistonuoret: Kokoomus vie paikallisilta luonnonrauhan

Väite on myös yleistä luettavaa median yleisönosastoilta. Rovaniemen Vasemmistonuoret vastustaa mökkikylillä kyllästettyä Ounasvaaran kynimistä. Vaaran käyttöaiheet kaupunkilaisille perustuvat enemmän tai vähemmän vaaran koskemattomaan ympäristöön. Opiskelijat kiittävät helposti saavutettavista tulistelupaikoista, koiranulkoiluttajia tulee vastaan aina luontopolulle poiketessa ja hiihtäjille on suotu ympäristö, jossa voi nauttia metsiköstä lähes kaupungin välittömässä läheisyydessä. Rovaniemelle muuttaneet kertovat yleensä osasyyksi tuloonsa helposti saavutettavat luontopalvelut. 

On erikoista, että vaaran valjastamista mökkikylille pidetään elinehtona Rovaniemen matkailuelinkeinon kehittämiseksi. Keskustassa on meneillään pari isoa hotellihanketta ja mökkikylissä on kokonaisvaltaisesti kävijävajetta. Aiemmin rakennetut tuvat edustavat lomamatkailun arkkitehtuurille samaa, kuin Helsingissä Pasilan kaupunginosassa harmaat elementtikerrostalot sikäläiselle rakennuskulttuurille. Rovaniemen tulisi tukea syrjäkyliensä mökkimatkailun kehitystä ja pestä kätensä tusinarakentamiselta, joka vie selkeästi maisema-arvoa ja viihtyisyyttä paikallisille tärkeältä virkistysalueelta.

Näkymä Ounasvaaralta itään

Ounasjokisuulle avautuu yhä komea maisema aivan ydinkeskustasta. Ei olisi kaupunkilaisten tai siellä yöpyvien turistien edun mukaista tehdä Kemijokivarren näkymästä turistilähiömaisemaa. Kaupungin tulisi kehittää matkailua kestävällä tavalla panostamalla luonnonmukaisuuteen ja ympäristön vetovoimaan.

Vasemmisto-opiskelijat: Tiina Parkkinen puheenjohtajaksi, Ville Luotola Rovaniemeltä hallitukseen

Rovaniemeläinen 25-vuotias luokanopettajaopiskelija ja korkeakoulupoliitikko Ville Luotola on valittu Vasemmisto-opiskelijoiden hallitukseen. Luotola vaikuttaa Rovaniemellä Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana sekä muun muassa kaupungin vapaa-ajanlautakunnassa. Tampereella 16.11. järjestetty Vasemmisto-opiskelijat ry:n liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi 25-vuotiaan helsinkiläisen uskontotieteen opiskelija Tiina Parkkisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin journalistiopiskelija Vesa-Ville Väänänen, 25, Oulusta sekä poliittisen historian opiskelija Vihtori Suominen, 20, Helsingistä. ”Ville on ollut merkittävässä roolissa ylioppilaskunnan toiminnassa sekä aktivoinut paikallistoimintaan paljon uusia innokkaita ihmisiä. Hänen merkityksensä Punapippurin vaalivoitossa ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa on ilmeinen. Odotan innolla, millaisiin saavutuksiin hän yltää opiskelijoiden edunvalvontatyössään valtakunnan tasolla.”, toteaa väistyvä puheenjohtaja Antti Kettunen. ”Olen todella innoissani valinnastani hallitukseen ja tulevasta vuodesta.Tulemme jatkamaan taistelua laadukkaan koulutuksen puolesta. Ensi vuoden pääteemana on toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Lisäksi aiomme keskittyä tasa-arvon kehittämiseen koulutuksessa, niin sen saavutettavuudessa kuin yhteisöissä koulujen sisälläkin.”, linjaa Ville Luotola Vasemmisto-opiskelijat on valtakunnallinen punavihreä opiskelijajärjestö, joka toimii tasa-arvoisen ja opiskelijalähtöisen koulutuspolitiikan puolesta. Toimintaa ohjaavat vasemmistolaiset ja ekologiset arvot. Vuonna 2013 Vasop oli korkeakoulujen opiskelijakuntien edustajistovaaleissa suosituin poliittinen opiskelijajärjestö. Hallitukseen valittiin lisäksi Rosa Heikkinen (Jyväskylä), Hanna Louhimo (Oulu), Pinja Laukkanen (Oulu), Veera Kaleva (Tampere), Jaakko Rissanen (Helsinki), Joonas Kinnunen (Helsinki), Niina Jurva (Tampere), Ville Luotola (Rovaniemi) ja Sini Savolainen (Mikkeli). Varajäseniksi valittiin Aleksi Karppinen (Tampere), Jari Kokko (Helsinki) sekä Anni Granat (Tampere). Lisätietoja pääsihteeri Jussi Nuortimo, paasihteeri@vasemmisto-opiskelijat.fi, 050 524 7562 hallituksen jäsen Ville Luotola, ville.luotola@lyy.fi, 0400 632 540