sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Tienkäyttöpohjaisen verotuksen vaikutukset syrjäseuduille


Lähiaikoina keskustelussa on ollut valtiovallan tarve muuttaa autoverotusta nykyisestä auton ostohintaan lisättävästä verosta autolla varsinaisesti ajetun matkan verottamiseen. Kyseinen uudistus on tie oikeaan suuntaan verotuksen siirtämisestä varsinaiseen käyttöön ja tämä tukee hyvin valtiovallan tahoa painottaa vihreyttä verotuksessa ja tuoda saastuttavat lähteet verolle. Suomen kasvihuonekaasujen päästöistähän 20% tulee liikenteestä.

Ongelman kyseinen verotus muodostaa kuitenkin syrjäseuduille, joissa yksityisautoilu on elinehto johtuen palveluiden keskittämisestä kuntakeskuksiin, jolloin syrjäkylältä matkaa palveluiden ja työn ääreen voi olla jopa yli 100 kilometriä suuntaansa, joka tuo päivässä yli 200 kilometrin matkat. Nyt kun oletetaan verotuksen olevan suoraan kilometripohjaista ja kaikkialla samanarvoista syntyy Lapissa kestämätön tilanne, sillä Lapissa eläjän ajomatkat voivat olla jopa kymmenkertaiset Etelä-Suomessa asuviin verrattuna, jotka asuvat suhteellisen lähellä palveluita ja työpaikkoja. Etelä-Suomessa asuvilla myös on hyötynä toimiva julkinen liikenne, jota Lapissa ei ole voitu toteuttaa tehokkaasti johtuen pitkistä välimatkoista ja harvasta asutuksesta.

Vaihtoehtona tienkäyttöpohjaiseen veroon voisi olla Lapissa ja muilla tietyt kriteerit täyttävillä alueilla jaettava syrjäseutuavustus, joka voisi olla muodoltaan seuraavat: Ensimmäisenä vaihtoehtona voisi olla suora raha, joka maksetaan kriteerit määräämällä alueella asuvalle henkilölle ja se on tarkoitettu matkakulujen korvaamiseen ja näin edessauttaisi syrjäseutujen asuttuna pitämisessä. Toinen vaihtoehto on selkeä verohelpotus, joka poistaisi osittain kilometripohjaisen verotuksen tai muodostaisi katon, jonka yli verotus ei nousisi syrjäseudulla asuvilla.

-Jesse Korhonen/ vpj LaVanu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti