Lapin Vasemmistonuoret: Sipilän hallituksen budjettiesitys veropohjaan kelvoton

Lapin Vasemmistonuoret tyrmää Juha Sipilän hallituksen eilen julkistaman budjettiesityksen. Järjestön mukaan pieni- ja keskituloisille kohdennetut verokevennykset ovat todellisuudessa vain tehoton kompensaatio esimerkiksi kilpailukykysopimuksesta ja epäoikeudenmukaisten tasaverojen noususta johtuvista tulonmenetyksistä sekä kulueristä.

Järjestön mukaan pääministeri jättää edelleen kaikkein hyvätuloisimmat “taloustalkoidensa” ulkopuolelle. Pääministeri maksatuttaa polttoaineveron kaltaisilla tasaveroilla veronkevennykset, joilla kaikkein hyvätuloisimmat saavat höllennyksiä tuliterän kulkuneuvon autoverenhöllennyksiin.

Lapin Vasemmistonuorten mukaan veropohjaa tulee kasvattaa ja oikeudenmukaistaa riittävällä ansiotuloverotuksen progressiolla. Pääomatuloverosta tulee asteittain luopua ja pääomien verottamisessa siirtyä ansiotuloverotuksen kaltaiseen yhdenmukaiseen progressiiviseen tuloverotukseen. Kaikkein hyvätuloisimpien verotusta tulee nostaa. Vastaavasti vähävaraisten veroastetta tulee laskea ja esimerkiksi alle 10 000 euroa vuodessa tienaavien tulot tulee tehdä verovapaaksi.

Järjestö kannustaa kaikkia kynnellekykeneviä osallistumaan lauantaina 3.9 järjestettävään joukkovoima-mielenosoitukseen leikkauksia vastaan ihmisarvoisen elämän puolesta.

Öman: Nuorten ääni kuuluviin, koulutusmahdollisuudet turvattava!

Vierailin 13.5 Inarissa Barentsin alueen nuoria koskevan tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Teos ”I am fire but my enviroment is lighter” käsitteli Barentsin nuorten paikkakokemuksia, liikkuvuutta ja osallisuutta. Tilaisuudessa ei niinkään kuultu ratkaisuja taikka suosituksia tutkijan näkökulmasta nuorten kokemiin ongelmiin, mutta tutkija Tomi Kiilakoski avasi tutkimuskohteensa haasteita, toiveita sekä kritiikin ja ilojen aiheita. Tutkimuskohteena Kiilakoski käytti inarilaisia nuoria.

Tutkimuksen keskeisiä virstanpylväitä olivat vähäisten kulkuyhteyksien luomat haasteet, koulutusmahdollisuuksien vähyys ja kotipaikkakunnalta lähtemistä koskevat kysymykset. Nuorten kokemat haasteet ovatkin luonteeltaan sellaisia, johon syrjäisellä paikkakunnalla on vaikea vastata. Nuoret eivät myöskään kokeneet ikäryhmäänsä nuorisopolitiikan apukätenä, vaan ainoastaan kohteena.

Olen tutkimusjohtaja Leena Suurpään kanssa samaa mieltä siitä, että nuoret tulee tuoda osaksi heitä koskevaa päätöksentekoa. Tämän ei välttämättä tule tarkoittaa esimerkiksi yleisen äänestysikärajan laskemista, mutta korostaisin kuntapolitiikassa nuorisovaltuustojen merkitystä. Jokaisen kunnan tulee taata nuorisovaltuustolleen mahdollisuus tehdä nuorisopolitiikkaa koskevia aloitteita ja kuntien tulee taata nuorille seurantapaikka lautakuntiin ja valtuustoihin.

Inarin kunnan sivistysjohtaja Irja Seppänen lainasi Hamletista tuttuja sanoja päivitettynä, kuvatessaan inarilaisen nuoren tulevaisuuden haasteita: ”Lähteäkö vai eikö lähteä”. Nuoret kokivat lähtemisen uhat ja mahdollisuudet varsin kirjavasti. Keskeisenä ongelmana kotipaikkakunnalle jäämisen kannalta nähtiin selkeästi kouluttautumismahdollisuudet. Suomen hallitus on kurittanut koulujärjestelmäämme keskeisenä säästökohteena Sipilän hallitusohjelmassa. Olen sanonut ennenkin, ettei sivistyksestä ole varaa leikata, mutta koulutusleikkaukset asettavat yksilön koulutuksen kannalta myös aluepoliittisen epäkohdan. Koska yksilöllä on perustuslaillinen oikeus valita asuinpaikkansa, on asuinpaikalla oltava oikeus tuottaa asukkaallensa tietyt palvelut.

Hallituksen koulutuskurjistamispolitiikan seurauksena pienet lukiot ja ammattikoulut ovat entistä ahtaammalla ja niiden toiminta uhkaa jopa loppua mahdollisten lainsäädännöllisten muutosten myötä. Koska oikeistolainen poliitikko nauttii tuloksista ihmisoikeuksien edelläkävijänä, korostaisin että Lapin lukioista esimerkiksi pienet Savukosken ja Enontekiön lukiot loistavat perinteisesti lukiovertailujen kärkipäässä. Oppilaitosten lakkauttaminen ruokkii oravanpyörää, jossa nuori pohtii kannattaako lakkautusuhan alla olevaan oppilaitokseen ylipäätään hakea, kun sen toiminnalle ei anneta takeita. Tämä luonnollisesti vääristelee hakutilastoja.

Korkeakoululeikkaukset ovat nousseet koulutussupistuksissa yhä suurempaan rooliin. Maakunnallisten korkeakoulujen säilyttäminen on laajamittainen aluepoliittinen kysymys, jossa pystyn samaistumaan hyvin inarilaiseen nuoreen. Jos Rovaniemelle muutto opiskelujen perässä tuntuu kaukaiselta ja pelottavalta, kuinka kaukaiselta se vaikkapa Tampereelle tuntuu? Hallituksen korkeakoululeikkaukset ovat myös suoraan ristiriidassa Sipilän lausuntoihin tukea koko Suomen asuttuna pitämistä. Maakunnalliset korkeakoulut on perustettu aikanaan puhtaasti aluepoliittisista syistä. Nyt järjestelmästä ollaan valmiita leikkaamaan. 

Haluaisin korostaa vielä, että pienet yliopistot tekevät kansainvälisilläkin mittareilla laadukasta tutkimustyötä. Oppilaitostemme tehtävä on antaa laadukasta kasvatusta ja tuoda aloille ammattilaisia ja luoda laadukasta tutkimustyötä. Kaikki nämä pitäisi toteuttaa yksilökeskeisesti. Älkäämme tuhotko parasta järjestelmäämme tehokkuusajattelulla.

Jussi Öman/PJ Lapin Vasemmistonuoret

Öman: Hallituksen tulisi olla huolissaan ekologisesta velkaantumisesta

17.4 vietettiin suomalaisten ylikulutuspäivää. Ylitimme siis maapallon kyvyn kasvihuonepäästöjen käsittelyssä ja uusien luonnonvarojen tuottamisessa. Suomessa päivää vietetäänkin varsin varhain suhteessa maailman keskiarvoon. Kapasiteetin ylitys johtuukin turhamaisista länsimaisista elintavoistamme ja kylmän ilmastomme vaativasta energiankulutuksesta.

Suomen hallitus on talousmantrassaan kautta toimikautensa demonisoinut kansaa yhden totuuden politiikallaan kestävyysvajeesta ja julkisen velan hallitsemattomasta kasvusta. Porvarihallituksen on herättävä tulevien sukupolvien todelliseen ongelmaan, ekologisen velan kasvuun. Uudistumishaluttomat poliitikot pienentävät pallomme kantokykyä lyhytnäköisellä päätöksenteollaan ja kasaavat ongelmat suuremmassa mittakaavassa jälkipolviensa ratkaistavaksi.

Pariisin ilmastosopimuksen kunnianhimoinen tavoite rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen on ihailtavaa. Valitettavasti Suomi ei ole maana hankkeen lippulaivoja. Pyhäjoen ydinvoimala-hankkeen kaltaiset periaatepäätökset eivät myöskään paranna mainettamme maailmalla. Voimalaitoksen kustannukset kotimaassamme ja sosiaaliset ongelmat Venäjällä ennustavat täydellistä floppia.

Pääministeri Sipilä on puhunut säästöohjelmissaan talkoista. Kutsunkin jokaisen suomalaisen ekotalkoisiin. Henkilökohtaisilla kuluttajahankinnoillamme äänestämmekin hiljaisesti tässä kysynnän ja tarjonnan ympyrässä. Onko meidän todella tarvetta omistaa esimerkiksi useampi kuin yksi älylaite? Elämme hyvinvointivaltion murrosvaiheessa, jossa hyvinvointivaltiosta on muuntautunut viihdevaltio.

Ruokakulttuurimme kehittyminen nykyisenkaltaiseksi on paitsi kasvattanut ruokailijan hiilijalanjälkeä, myös köyhdyttänyt luovuuttamme ruuanlaitossa. Isoäitiemme kauppalapuilla ei ollut loppujen lopuksi montaakaan raaka-ainetta. Nyt haemme kalatiskiltä chileläistä norjan lohta, vaikka järvemme ovat alikalastettuja ja tarjoavat ympäristön kannalta kestävämpiä ja elimistömme kannalta puhtaampia vaihtoehtoja.

Ekotalkoissa ei tule pelkästään juuttua asioista luopumiseen, vaan keskittyä myös uuden rakentamiseen. Maana, jonka alasta yli 70% on metsää yhä kasvavissa määrin, meidän tulisi satsata esimerkiksi puukerrostalojen rakentamiseen, ulkomaisten luonnonvarojen käytön sijaan. Tarvitsemme enenemissä määrin myös edullisia vuokra-asuntoja yliopistokaupunkien asuntopulan hillitsemiseksi. Kotimainen puurakentaminen tukee rakennusteollisuuden lisäksi suoraan myös aiemmin kuihtunutta sahateollisuutta.

Ekologinen energiatalous luo myös työtä ja toimeentuloa. Vaikeassa taloustilanteessa valtion tulisi ryhtyä ennenkaikkea ryhdikkääseen energiaremonttiin investoimalla rohkeasti uusiutuvaan energiaan luoden työpaikkoja ja tuottamalla laadukasta tutkimustietoa.  Myös raideliikenteen ja maantieverkoston yksityistämispuheista tulee luopua välittömästi ja investoida julkiseen infraan, raideliikenteeseen ja tieverkostoon. Meillä Lapissa yksityisautoilu on väistämätöntä. Muun Suomen ei tule seurata perässä.

There is no planet B.

Kirjoittaja on Lapin Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Lapin Vasemmistonuoret: Andersson puheenjohtajaksi, Sarkkinen varapuheenjohtajaksi ja Peltokangas puoluesihteeriksi

Lapin Vasemmistonuoret kannattaa nuoria ehdokkaita Vasemmistoliiton johtotehtäviin Oulussa kesäkuussa järjestettävään puoluekokoukseen. Piirijärjestön mielestä puolueen ilmeen, uudistuskyvyn ja jäsendemokratian kannalta on tärkeää valita tehtäviin nuoria ansioituneita henkilöitä.

Li Andersson on neljän vuoden vasemmistonuorten puheenjohtajuutensa aikana osoittanut kyvykkyytensä johtaa ja uudistaa puoluetta sekä innostaa uusia ihmisryhmiä toimimaan vasemmistoliikkeessä. Andersson on osannut hyödyntää radikaalia medianäkyvyyttään ansiokkaasti mikä on heijastunut hänen vaalimenestykseensä.

Puolueen varapuheenjohtajaksi pyrkivä Hanna Sarkkinen on Lapin Vasemmistonuorten mielestä luonnollinen valinta tehtävään. Kaikissa henkilövalinnoissa on huomioitava alueellisuus. Oululainen Sarkkinen takaa Pohjois-Suomen edustuksen puolueen johdossa.

Niko Peltokangas on ollut Anderssonin kanssa rakentamassa myönteistä vasemmistolaista medianäkyvyyttä. Lapin Vasemmistonuoret näkee Andersson – Peltokangas -kaksikon tehokkaana työparina. Peltokankaan ansiot Vasemmistonuorten tiedottajana tukevat hänen valintaansa puoluesihteeriksi.

Lapin Vasemmistonuorten piirihallitus

10.4.2016

Lapin Vasemmistonuoret grillasi Sipilää Rovaniemellä

Lapin Vasemmistonuoret kävi grillaamassa pääministeri Juha Sipilää Rovaniemellä. Pääministeri vieraili lauantaina erilaisissa keskustelutilaisuuksissa Enontekiöllä, Ivalossa ja Rovaniemellä. Rovaniemellä Keskustan toritapahtumassa ja ravintola Zoomitin keskustelutilaisuudessa vallitsi jopa hurmoksellinen ilmapiiri ja äänestäjät osoittivat yksioikoisen tukensa Sipilän talouspoliittiselle linjalle. 

Lapin Vasemmistonuoret kysyi pääministeriltä kuinka hän voi moraalisesti perustella opintotuen heikentämistä ja kuinka julkisen sektorin palkka-ale työehtojen heikennyksineen kasvattaisi ulkomaankauppaa. Hallitus on yksiselkoisesti linjannut viennin tyrehtymisen olevan suurin haaste talouskasvulle. Kumpaankaan kysymykseen emme saaneet suoraa vastausta.

Sipilä perusteli opintotukeen kohdistuvia leikkauksia liian suurella työttömyysprosentilla ja tyrehtyneellä verovirralla. Sipilän mukaan Suomella ei ole tällä hetkellä varaa nykyisenlaajuiseen sosiaaliturvaan. Vasemmistonuorten kysyessä syyttääkö pääministeri työttömiä opintotuen heikennyksistä, saimme pääministerin reagoimaan vihaisesti. Piikki osui selvästi arkaan paikkaan ja järjestö kyseenalaistaa pääministerin kritiikin vastaanottamiskyvyn. Hänen asemassaan kyetä perustelemaan provosoitumatta rivikansalaiselle ”kipeät, mutta pakolliset leikkaukset”.

Kysyttäessä miten julkisen sektorin palkkojen ja työehtojen polkeminen hyödyttää ulkomaankauppa, Sipilä vastasi ”Kyllä se hyödyttää”. Esitimme myös jatkokysymyksen: ”Koska palkka-ale on suora tulonsiirto työntekijöiltä työnantajille, kuinka voitte taata, että työnantaja investoi säästetyt eurot esimerkiksi uuteen työvoimaan, eikä nosta voittoja matalalla pääomaverolla tai osinkoina omiin taskuihin?”. Pääministeri sivuutti kysymyksen.

”Tilaisuuden perusteella voidaan tulkita, että poliittinen ilmapiiri Suomessa on tällä hetkellä hyvin ehdoton. Suurimpana haasteena näen täydellisen kyseenalaistamattomuuden hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan”. Toteaa Lapin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman

Lapin Vasemmistonuoret toteaa myös surullisesti, ettei tilaisuuteen osallistunut kansa ollut valmis pitämään kiinni aiemmin saavutetuista työehdoista ja sosiaaliturvasta. Järjestön mukaan minkäänlaista linjaa ei pidä purematta niellä. Hallituksen tuttu virsi ylivelkaantumisesta ja elvytyspolitiikan vaarallisuudesta on iskostunut kansan syviin riveihin ja lähes mitkä tahansa keinot ovat sallittuja säästöjen nimissä. Myös leikkaaminen kaikista heikoimmassa asemassa olevilta.