Kannanotto: Kierrätyksen vastuu ei saa jäädä vain yksityishenkilöille

Lapin vasemmistonuoret vaatii selkeyttä kierrätykseen.

 Suomessa monet kansalaiset kierrättävät ison osan kotitalousjätteestään. Kierrätys on alusta asti jätetty jokaisen henkilökohtaiseksi valinnaksi. Yrityksissä olevat yksityishenkilöt voivat kierrättää yrityksen jätteitä, mutta usein toteutus jää vaillinaiseksi kierrätysastioiden puutteen vuoksi. Pakollisina kierrätysastioina tulee olla seitsemän eri lajittelumahdollisuutta; muovi, paperi, kartonki, metalli, lasi, bio, polttokelpoinen jäte, paristo- ja ongelmajätteet.

“Suomen tulisi olla kierrätyksessä edistyksellinen maa, mutta vieläkään kaikille ei ole tarjottu kunnollista kierrätysmahdollisuutta. Vaadimme jäteastioiden tulevan pakollisiksi jokaisen taloyhtiön, yrityksen ja julkisten laitosten yhteyteen,” toteaa toiselle kaudelle valittu puheenjohtaja Ingrid Saari.

Kierrätyksen vastuuta selättää kansalaiselle se, että lajitteluastioissa ei tarjota selkeää tietoa siitä, miten lajitellaan. Energiajätteessä on paikkakohtaisesti erilaisia suosituksia, eikä lähes mistään saa yhtenäistä tietoa siitä, miten energiajätteeseen kuuluvat asiat tulisi kierrättää. On myös monia muovisia asioita, jotka eivät kuulu energiajätteeseen. Näitä ovat mm. PVC-muovit, sadeasut, kerniliinat, mapit, CD- ja DVD-levyt, muovitaskut, uimapatjat, johdot ja putket. Tietoa ei anneta siitä, mitä kyseisille tuotteille tulisi tehdä. Samoin keramiikka, peilit, hehkulamput, kissanhiekka ovat ongelmallisia lajiteltavia.

Kierrätysmateriaalin lajittelun sekavuus on monille syy olla kierrättämättä. Kansalaisilta ei kuitenkaan tule vaatia vastuuta siitä, että tutustuu ja tiedostaa jätteidenlajittelun tavat. Harva oppisi tunnistamaan muoviraaka-aineista ne, joita ei tule kierrättää muovijätteessä. Monesti asiat menevät siis väärään paikkaan ja kierrätys ei ole tehokasta ja moni ei tiedä, mitä CD-levyille pitäisi tehdä. Nykyisillä markkinoilla vielä on monia muitakin epäselviä tuotteita, kuten alumiinipinnoitetut pakkaukset maustepusseista mehupurkkeihin.

“Vaadimme lajittelumerkinnän jokaiseen suomessa myytävään tuotteeseen, pakkaukseen ja osaan. Tuotteessa pitää lukea selkeästi se, miten tuote kierrätetään. Jokainen kierrätysastia tulisi merkitä selkeällä numerolla tai kirjaimella - sama numero toistuu niissä jätteissä, jotka tulee pistää kyseiseen kierrätysastiaan. Kierrätyksen tulee olla helppoa ja nopeaa, arvailuille ei saa jäädä varaa,“ jyrähtää varapuheenjohtaja Mari Ikonen.

Allekirjoita kansalaisaloite muovinkeräysastioiden pakollisuudesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3451

Lapin vasemmistonuoret kokoustivat Levillä 24.11.2018. Kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Ingrid Saari ja varapuheenjohtajaksi Mari Ikonen. Hallitukseen valittiin Juho Lintinen, Tuomas Latva-Pirilä, Kaisa-Maria Poikela. Varajäseniksi valittiin Mona Eskelinen, Jussi Öman ja Iita Saarva.

Lappi ei voi eristäytyä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukauden pidentyy. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.
 
Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan, ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.
 
Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyenliikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 % muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailussa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin, eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa, luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta. Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Siispä tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

Vasemmistoliiton Lapin piiri piti vuosikokouksen 11.11. ja piirinhallitukseen valittiin kaksi rovaniemeläistä vasemmistonuorta. Sonja Sinisalo, 25, opiskelee Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria ja Mari Ikonen, 26, työskentelee Rovaniemellä nuoriso-ohjaajana. Piirikokous vahvisti myös ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat, joiden joukossa Ikonen myös on.

Lapin Vasemmistonuoret: Maksuton toinen aste kaikille!

Lapin Vasemmistonuoret: Maksuton toinen aste kaikille!


Lapin vasemmistonuorten mukaan toisen asteen koulutuksen suorittaminen nykyisellään on liian kallista. Järjestelmä asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan. Ammattikouluopiskelijoiden ja lukiolaisten materiaali- ja työvälinemaksut ovat liian suuria vähävaraisten perheiden lapsille. Esimerkiksi lukion suorittaminen voi kustantaa opiskelijalle jopa 2 600 € ja osa ammattikoulututkinnoista vieläkin enemmän. Monet opiskelijat joutuvat työskentelemään opintojensa ohella rahoittaakseen opintojaan, mikä hidastaa valmistumista sekä heikentää opintomenestystä ja opiskelijoiden hyvinvointia.


Lapissa toisen asteen tutkintoja sekä aloituspaikkoja on jo vähennetty hallituksen koulutusleikkausten toimesta. Tämä on lisännyt eriarvoisuutta entisestään harvaanasutussa maakunnassa. Useat opiskelijat ovat joutuneet muuttamaan pitkien välimatkojen vuoksi pois kotipaikkakunnaltaan, joka lisää opiskelukustannuksia ja estää nuorten hakeutumisen mieluisiin oppilaitoksiin. Nuorten varhainen poismuutto aiheuttaa muuttotappiota, mikä vanhentaa väestörakennetta ja heikentää Lapin pienten kuntien elinvoimaisuutta.


“Maksuton toisen asteen koulutus on aitoa mahdollisuuksien tasa-arvoa! Jokainen nuorten koulutukseen käytetty euro on sijoitus tulevaisuuteen”, toteaa Lapin vasemmistonuorten hallituksen jäsen Tuomas Latva-Pirilä.


Lapin Vasemmistonuoret kannustaa kaikkia allekirjoittamaan Kansalaisaloitteen maksuttoman toiseen asteen koulutuksen puolesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607.

Lapin Vasemmistonuoret: Lisää edullisia vuokra-asuntoja Lappiin!

Lapin vasemmistonuoret vaatii lisää edullista vuokra-asuntorakentamista Lapin maakuntaan. Järjestön mukaan vuokra-asuntotilanne on sietämätön aina Rovaniemeltä Nuorgamiin. Esimerkiksi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä edulliset vuokra-asunnot viedään syksyisin käsistä, jolloin useat opiskelijat jäävät ilman asuntoa.

Rovaniemi on kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa rakennetaan ahkerasti uusia kiinteistöjä. Järjestön mukaan uudet kerrostaloasunnot päätyvät kuitenkin tavanomaisesti asuntosijoittajien omistukseen. Silloin vuokrataso nousee käsi kädessä kasvavan kysynnän mukaan. Lapin vasemmistonuoret painottaa, että ensisijaisesti kuntapäättäjät kantavat vastuun kiinteistöjen kaavoituksesta.

“Rovaniemellä tulisi huomioida kaavoituksessa esimerkiksi opiskelija-asuntosäätiö Domus arctica ja varata riittävästi tilaa myös voittoa tavoittelemattomille toimijoille. Riittävä määrä edullisia opiskelija-asuntoja takaa paremman toimeentulon opiskelijoille, jolloin heidän on mahdollista valmistua ajallaan ja siirtyä työelämään”, sanoo Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman.

Pohjois-Lapissa sisäilmaongelmat ja rakennushankkeiden puuttuminen aiheuttavat harmaita hiuksia niin paikallisille kuin uusillekin asukkaille. Esimerkiksi Inarin kunnan vuokra-asuntotilanne on ollut jo vuosikausia riittämätön. Kiinteistöjen käyttöaste on korkea, ja useat kunnan vuokra-asunnot ovat heikkokuntoisia. Kunnan elinkeinoelämä kehittyy mm. matkailualan ansiosta hyvää vauhtia, mutta uusien asukkaiden on vaikea löytää asuntoa.

Myös tilanne kirkonkylällä on tukala, sillä kotiseudulleen paluumuuttaminen on vaikeaa vuokra-asuntopulan vuoksi. Lapin vasemmistonuorten mukaan Inarin vuokra-asuntotilannetta tulisi helpottaa esimerkiksi velkainvestoinneilla.

“Investoimalla vuokra-asuntojen rakentamiseen syntyisi kuntaan uusia työpaikkoja ja rakentaminen tukisi elinkeinoelämän kehitystä lisäten Pohjois-Lapin vetovoimaa myös Lapin ulkopuolisille muuttajille. Tämänkaltainen investointi maksaisi itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä”, lisää Lapin vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Kaisa-Maria Poikela.

Saamelaisalueelle rakentaminen parantaisi myös alueellista tasa-arvoa, sillä vuokra-asuntotilanteen helpotuttua alkuperäiskansaan kuuluvilla olisi paremmat edellytykset elää ja yrittää perinteisillä alueillaan.

Lapin Vasemmistonuoret: Puoliväliriihen opintotukiratkaisut ovat tekopyhiä!

Lapin Vasemmistonuoret katsoo, että Sipilän hallituksen puoliväliriihen päätökset kohdistuvat ikävästi jälleen pienituloisiin ja erityisesti opiskelijoihin. Hallitus on ilmoittanut nostavansa perheellisten opiskelijoiden opintotukea 75 euroa kuukaudessa huoltajakorotuksella. Samanaikaisesti opintorahaa on aiemmin laskettu 86 euroa kaikilta opiskelijoilta, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen.

Myös vuoden alusta voimaantulleessa asumislisäuudistuksessa opiskelijoiden opintotuen asumislisä yhdistettiin yleiseen asumistukeen, mikä voi johtaa joillakin opiskelijoilla asumislisän menettämiseen.

“Sipilän hallituksen on lopetettava opiskelijoiden ruoskiminen ja peruttava välittömästi opintotukeen kohdistuneet leikkaukset. Lapin Vasemmistonuoret katsoo hallituksen harjoittaman politiikan olevan imagon kiillottamista sumuttaen samalla leikkausten todelliset kokonaisvaikutukset huoltajakorotusten kaltaisilla myönnytyksillä.” toteaa Lapin Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman.

Puoliväliriihessä opintotuen määrärahalisäyksiä tehtiin 10 miljoonaa euroa, vaikka määrärahoja aiemmin on leikattu 112 miljoonaa euroa. Tämänkaltaiset leikkaukset viivästyttävät entisestään opiskelijoiden valmistumisaikoja, lisäävät eriarvoisuutta ja pitkittävät nuorten pääsemistä työelämään. Lapin Vasemmistonuoret muistuttaa, että tällaisiin päätöksiin voidaan vaikuttaa äänestämällä toisin seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lisätietoja:

Jussi Öman

Lapin Vasemmistonuorten puheenjohtaja

0407314145

Lapin Vasemmistonuoret: Sipilän hallituksen budjettiesitys veropohjaan kelvoton

Lapin Vasemmistonuoret tyrmää Juha Sipilän hallituksen eilen julkistaman budjettiesityksen. Järjestön mukaan pieni- ja keskituloisille kohdennetut verokevennykset ovat todellisuudessa vain tehoton kompensaatio esimerkiksi kilpailukykysopimuksesta ja epäoikeudenmukaisten tasaverojen noususta johtuvista tulonmenetyksistä sekä kulueristä.

Järjestön mukaan pääministeri jättää edelleen kaikkein hyvätuloisimmat “taloustalkoidensa” ulkopuolelle. Pääministeri maksatuttaa polttoaineveron kaltaisilla tasaveroilla veronkevennykset, joilla kaikkein hyvätuloisimmat saavat höllennyksiä tuliterän kulkuneuvon autoverenhöllennyksiin.

Lapin Vasemmistonuorten mukaan veropohjaa tulee kasvattaa ja oikeudenmukaistaa riittävällä ansiotuloverotuksen progressiolla. Pääomatuloverosta tulee asteittain luopua ja pääomien verottamisessa siirtyä ansiotuloverotuksen kaltaiseen yhdenmukaiseen progressiiviseen tuloverotukseen. Kaikkein hyvätuloisimpien verotusta tulee nostaa. Vastaavasti vähävaraisten veroastetta tulee laskea ja esimerkiksi alle 10 000 euroa vuodessa tienaavien tulot tulee tehdä verovapaaksi.

Järjestö kannustaa kaikkia kynnellekykeneviä osallistumaan lauantaina 3.9 järjestettävään joukkovoima-mielenosoitukseen leikkauksia vastaan ihmisarvoisen elämän puolesta.

Öman: Nuorten ääni kuuluviin, koulutusmahdollisuudet turvattava!

Vierailin 13.5 Inarissa Barentsin alueen nuoria koskevan tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. Teos ”I am fire but my enviroment is lighter” käsitteli Barentsin nuorten paikkakokemuksia, liikkuvuutta ja osallisuutta. Tilaisuudessa ei niinkään kuultu ratkaisuja taikka suosituksia tutkijan näkökulmasta nuorten kokemiin ongelmiin, mutta tutkija Tomi Kiilakoski avasi tutkimuskohteensa haasteita, toiveita sekä kritiikin ja ilojen aiheita. Tutkimuskohteena Kiilakoski käytti inarilaisia nuoria.

Tutkimuksen keskeisiä virstanpylväitä olivat vähäisten kulkuyhteyksien luomat haasteet, koulutusmahdollisuuksien vähyys ja kotipaikkakunnalta lähtemistä koskevat kysymykset. Nuorten kokemat haasteet ovatkin luonteeltaan sellaisia, johon syrjäisellä paikkakunnalla on vaikea vastata. Nuoret eivät myöskään kokeneet ikäryhmäänsä nuorisopolitiikan apukätenä, vaan ainoastaan kohteena.

Olen tutkimusjohtaja Leena Suurpään kanssa samaa mieltä siitä, että nuoret tulee tuoda osaksi heitä koskevaa päätöksentekoa. Tämän ei välttämättä tule tarkoittaa esimerkiksi yleisen äänestysikärajan laskemista, mutta korostaisin kuntapolitiikassa nuorisovaltuustojen merkitystä. Jokaisen kunnan tulee taata nuorisovaltuustolleen mahdollisuus tehdä nuorisopolitiikkaa koskevia aloitteita ja kuntien tulee taata nuorille seurantapaikka lautakuntiin ja valtuustoihin.

Inarin kunnan sivistysjohtaja Irja Seppänen lainasi Hamletista tuttuja sanoja päivitettynä, kuvatessaan inarilaisen nuoren tulevaisuuden haasteita: ”Lähteäkö vai eikö lähteä”. Nuoret kokivat lähtemisen uhat ja mahdollisuudet varsin kirjavasti. Keskeisenä ongelmana kotipaikkakunnalle jäämisen kannalta nähtiin selkeästi kouluttautumismahdollisuudet. Suomen hallitus on kurittanut koulujärjestelmäämme keskeisenä säästökohteena Sipilän hallitusohjelmassa. Olen sanonut ennenkin, ettei sivistyksestä ole varaa leikata, mutta koulutusleikkaukset asettavat yksilön koulutuksen kannalta myös aluepoliittisen epäkohdan. Koska yksilöllä on perustuslaillinen oikeus valita asuinpaikkansa, on asuinpaikalla oltava oikeus tuottaa asukkaallensa tietyt palvelut.

Hallituksen koulutuskurjistamispolitiikan seurauksena pienet lukiot ja ammattikoulut ovat entistä ahtaammalla ja niiden toiminta uhkaa jopa loppua mahdollisten lainsäädännöllisten muutosten myötä. Koska oikeistolainen poliitikko nauttii tuloksista ihmisoikeuksien edelläkävijänä, korostaisin että Lapin lukioista esimerkiksi pienet Savukosken ja Enontekiön lukiot loistavat perinteisesti lukiovertailujen kärkipäässä. Oppilaitosten lakkauttaminen ruokkii oravanpyörää, jossa nuori pohtii kannattaako lakkautusuhan alla olevaan oppilaitokseen ylipäätään hakea, kun sen toiminnalle ei anneta takeita. Tämä luonnollisesti vääristelee hakutilastoja.

Korkeakoululeikkaukset ovat nousseet koulutussupistuksissa yhä suurempaan rooliin. Maakunnallisten korkeakoulujen säilyttäminen on laajamittainen aluepoliittinen kysymys, jossa pystyn samaistumaan hyvin inarilaiseen nuoreen. Jos Rovaniemelle muutto opiskelujen perässä tuntuu kaukaiselta ja pelottavalta, kuinka kaukaiselta se vaikkapa Tampereelle tuntuu? Hallituksen korkeakoululeikkaukset ovat myös suoraan ristiriidassa Sipilän lausuntoihin tukea koko Suomen asuttuna pitämistä. Maakunnalliset korkeakoulut on perustettu aikanaan puhtaasti aluepoliittisista syistä. Nyt järjestelmästä ollaan valmiita leikkaamaan. 

Haluaisin korostaa vielä, että pienet yliopistot tekevät kansainvälisilläkin mittareilla laadukasta tutkimustyötä. Oppilaitostemme tehtävä on antaa laadukasta kasvatusta ja tuoda aloille ammattilaisia ja luoda laadukasta tutkimustyötä. Kaikki nämä pitäisi toteuttaa yksilökeskeisesti. Älkäämme tuhotko parasta järjestelmäämme tehokkuusajattelulla.

Jussi Öman/PJ Lapin Vasemmistonuoret