Lappi ei voi eristäytyä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan

llmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat vahvasti Lapissa. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, lumen määrä vähenee ja kasvukauden pidentyy. Vaikka osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista on positiivisia, on niistä kuitenkin suurin osa haitallisia sekä Lapissa että globaalisti. Onkin tärkeää, että meillä täällä Lapissa toimitaan aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, niin yksilön kuin myös poliittisten päätösten tasolla.
 
Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, syömisen ja kuluttamisen päästöistä. Näistä suurin on asumisen päästöt, jotka koostuvat lämmityksestä, sähköstä ja veden kulutuksesta. Energiasektori on myös kansallisesti suurin päästön aiheuttaja – 74 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä tulee energiasektorilta. Lapissa asuntojen lämmitys on viileän ilmaston vuoksi merkittävässä osassa. Onkin tärkeää, että verotuksen avulla kannustetaan ekosähkön ja maalämmön hankintaan, ja kiristetään turpeen polttoaineverotusta. Vastaavasti uusiutuvien luonnonvarojen käytön verotusta tulee alentaa.
 
Liikenteen päästöistä suurin osa syntyy tieliikenteestä. Lappi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maakunta, mikä aiheuttaa haasteita liikenteen osalta. On kuitenkin muistettava, että merkittävä osa ajomatkoista tehdään taajama-alueilla, joissa välimatkat eivät ole tolkuttoman pitkiä. Joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä kestävän kehityksen kannalta. Kattavat reitit, riittävän lyhyet vuorovälit ja edulliset hinnat mahdollistavat liikenteen päästöjen hillitsemisen. Myös kevyenliikenteen väyliä ja kimppakyytejä tulee lisätä.

Kotitalouksien hiilijalanjäljestä 20 % muodostuu ruuasta. Ruokailuun voidaan vaikuttaa myös paljon poliittisella päätöksenteolla. Kasvisruokapäivien lisääminen kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruuan suosiminen kilpailussa ovat tärkeitä. Onko meidän järkeä rahdata lihaa ja kasviksia toiselta puolelta maapalloa, kun meillä Suomessa ja Lapissa kasvaa monenlaisia maukkaita kasviksia sekä poroa ja kalaa? Käyttäytymistä voidaan ohjata taloudellisin ohjauskeinoin, eli kehittämällä verotusta päästöt huomioivaksi. Meidän on siis tuettava kotimaista kasvisruokaa sekä vastuullisesti tuotettua lähi- ja luomuruokaa.

Matkailu on Lapissa tärkeä elinkeino, mutta kuinka kauan meillä riittää puhdasta luontoa, luontoa ja rauhaa matkailun valttikortiksi? Matkailusta on tehtävä myös ilmastolle kestävää. Tätä voitaisiin edistää nopeammilla ratayhteyksillä Helsinkiin, jolla tuetaan kestävää kotimaan sisällä tapahtuvaa matkailua ja vähennetään lentosaastetta. Voimme myös edistää matkailualan kestävää kehitystä tukemalla yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti turismin parissa. Voimme myös miettiä, kuinka paljon haluamme tukea matkamuistojen myyntiä, jossa Aasiasta Lappiin lentävät turistit ostavat Aasiasta Lappiin rahdattua muovikrääsää? Voisimmeko enemmän nostaa esille pohjoisen käsityötaitoa ja tukea paikallista yrittäjyyttä?

Ilmastonmuutosta vastaan käytävä taistelu vaatii myös uusia innovaatioita. Näitä innovaatioita ja tutkimusta Lapilla on tarjota. Meillä toimii korkeakoulukonserni, jonka vahvuuksia ovat arktinen kestävä kehitys, ympäristö sekä pohjoisen yhteiskunnan muutos ja hyvinvointi. Koulutuksella, tieteellä, tutkimuksella sekä kehittämistyöllä on iso rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja näihin pitää panostaa. Siispä tulevalla hallituskaudella on lisättävä korkeakoulujen rahoitusta sekä sidottava se indeksiin. Paikallisten yritysten, maakunnan ja korkakoulujen yhteistyötä on lisättävä.

Vasemmistoliiton Lapin piiri piti vuosikokouksen 11.11. ja piirinhallitukseen valittiin kaksi rovaniemeläistä vasemmistonuorta. Sonja Sinisalo, 25, opiskelee Lapin yliopistossa audiovisuaalista mediakulttuuria ja Mari Ikonen, 26, työskentelee Rovaniemellä nuoriso-ohjaajana. Piirikokous vahvisti myös ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat, joiden joukossa Ikonen myös on.