Lapin Vasemmistonuoret leirillä: asuntopolitiikka, syrjäseudut, metsätalous

Lapin vasemmistonuoret järjestivät 13.-15.12 leiriviikonlopun Rovaniemen Hirvikarissa. Viikonloppu mentiin toverillisissa tunnelmissa vaihtelevan ohjelman siivittämänä syrjäseututeemalla. Perjantaina ohjelmaa aloiteltiin vapaamielisesti pikkujoulutunnelmissa ja sauna lämpesi tietysti leirin jokaisena päivänä.

Lauantain ohjelma painottui järjestön koulutuksiin. Etelän vahvistuksista leirillä vieraili Vasemmistonuorten pääsihteeri Mai Kivelä esitellessään Vanun uuden asuntopoliittisen kamppanian. Kamppanian sanoma kuuluu lyhyesti: Kämppä on kansalaisen perusoikeus, johon jokaisella tulee olla mahdollisuus. Esimerkiksi Rovaniemellä on opiskelijakaupunkina kova kysyntä edullisista vuokrayksiöistä. Sen sijaan suuremmista vuokra-asunnoista ei ole uupeloa. Lapin kunnista myös mm. Sodankylässä kärsitään asuntopulasta. Kaivostoiminta on herättänyt kunnan väestönkasvun nousuun ja työntekijöille ei ole asunnon rakentamisen sijaan useinkaan muita vaihtoehtoja. Vasemmistonuoret vaatii lisää julkista vuokra-asuntotuotantoa.

Eduskunnan terveiset nuorisoliittolaisleirille toi Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi. Poliittista keskustelua käytiin mm. metsätalouspolitiikasta. Lapin Vasemmistonuoret on huolissaan puheista yhtiöittää metsähallitus. Valtionfirman yhtiöittäminen olisi askel kohti keskittämistä ja näin ollen leikkauksia. Suomalaisilla on kansainvälisellä mittapuulla erityinen asema luonnossa liikkumiseen ja ainutlaatuisiin eräkokemuksiin kuten kansallispuistoissa kulkemiseen ja yöpymiseen ilmaisissa autiotuvissa. Näistä palveluista haluamme pitää kiinni.

Lapin vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Öman esitteli samana iltana myös Lavanun syrjäseutupoliittisen kamppanian. Kamppanian pääkohdista erityisesti SOTE-uudistus ja opiskelijapaikkaleikkaukset herättivät laajaa keskustelua. Lapin Vasemmistonuoret jatkaa kamppailuaan syrjäseutujen asuttuna pitämiseksi. 

Syrjäseutukamppanian asiakirjana toimiva Vapaa Pohjola-manifesti löytyy täältä.

Salla, keskellä ei mitään

Sallan kunta on monella tapaa hyvä esimerkki lappilaisesta harvaanasutusta kunnasta, jossa on kuitenkin hyvä henki ja tahto ajaa asioita eteenpäin. Vajaan neljäntuhannen asukkaan kunta tekee valtavasti töitä saadakseen rautatien Venäjälle ja tätä kautta Jäämerelle, luodakseen näin ollen entistä paremmat puitteet ylläpitää kunta itsenäisenä, vahvana toimijana Itä-Lapissa. Kunta on myös tänä vuonna investoinut metsään sekä tehnyt päätökset uusista matkailupalveluista. Tulevaisuuteen on kova usko.

Sallalla on kuitenkin ongelma. Ongelman nimi on kyläkoulut. Sallan kunta on erittäin laaja alue. Lähes 6000 neliökilometrin alueelle mahtuu kuitenkin ensi lukuvuonna enää vain yksi peruskoulu ja se on suurempi ongelma kuin luvut edes antavat olettaa. Kyse ei ole pelkästään siitä, että nyt lakkautuspäätöksellä jyrättiin kolme kyläkoulua, Kursun, Kelloselän ja Hautajärven koulut, vaan siitä miten Sallan kunta suhtautuu keskustaajaman ulkopuolisiin seutuihin. 

Unohtamatta päätöksistä johtuvia järjettömän pitkiä koulumatkoja pienille oppilaille, on kyse myös syrjäseutujen arvostuksesta kunnallisessa päätöksenteossa. Mikäli Sallan kunnanvaltuusto ei anna arvostusta hiukan kalliimmille kyläkouluille kunnan alueella, kuinka se voi odottaa, että eduskunta antaa arvostuksen kaukaisessa Itä-Lapissa sijaitsevalle Sallan kunnalle?

Mikäli me haluamme saada etelän vallanpitäjien arvostuksen kaukaiselle Lapille, on meidän opittava eurojen lisäksi arvostamaan meidän erilaista asemaamme tässä maassa. Pohjoisen oppilaat tuskin tulevat koskaan kulkemaan raitiovaunulla suurkouluun, mutta silti meidän on arvostettava koulutuksemme korkealle ja annettava sen avulla mahdollisuus myös syrjäkylille elää. Laaja peruskouluverkko on meille tulevaisuuden tae. Kouluja tarvitaan myös keskelle ei mitään, aivan kuten Sallan kuntaakin.

Ville Luotola

Lapin Vasemmistonuoret

Rovaniemen Vasemmistonuoret: Kokoomus vie paikallisilta luonnonrauhan

Väite on myös yleistä luettavaa median yleisönosastoilta. Rovaniemen Vasemmistonuoret vastustaa mökkikylillä kyllästettyä Ounasvaaran kynimistä. Vaaran käyttöaiheet kaupunkilaisille perustuvat enemmän tai vähemmän vaaran koskemattomaan ympäristöön. Opiskelijat kiittävät helposti saavutettavista tulistelupaikoista, koiranulkoiluttajia tulee vastaan aina luontopolulle poiketessa ja hiihtäjille on suotu ympäristö, jossa voi nauttia metsiköstä lähes kaupungin välittömässä läheisyydessä. Rovaniemelle muuttaneet kertovat yleensä osasyyksi tuloonsa helposti saavutettavat luontopalvelut. 

On erikoista, että vaaran valjastamista mökkikylille pidetään elinehtona Rovaniemen matkailuelinkeinon kehittämiseksi. Keskustassa on meneillään pari isoa hotellihanketta ja mökkikylissä on kokonaisvaltaisesti kävijävajetta. Aiemmin rakennetut tuvat edustavat lomamatkailun arkkitehtuurille samaa, kuin Helsingissä Pasilan kaupunginosassa harmaat elementtikerrostalot sikäläiselle rakennuskulttuurille. Rovaniemen tulisi tukea syrjäkyliensä mökkimatkailun kehitystä ja pestä kätensä tusinarakentamiselta, joka vie selkeästi maisema-arvoa ja viihtyisyyttä paikallisille tärkeältä virkistysalueelta.

Näkymä Ounasvaaralta itään

Ounasjokisuulle avautuu yhä komea maisema aivan ydinkeskustasta. Ei olisi kaupunkilaisten tai siellä yöpyvien turistien edun mukaista tehdä Kemijokivarren näkymästä turistilähiömaisemaa. Kaupungin tulisi kehittää matkailua kestävällä tavalla panostamalla luonnonmukaisuuteen ja ympäristön vetovoimaan.